Fore - Mental Gear
Fore vakuutti allekirjoittaneen jo edellisellä Pro Rudis-demollaan, eikä meno ole lainkaan huonontunut tällä uutukaisellakaan. Oikeastaan meininki on vain parantunut. Kappalerakenteet ovat hiukan suoraviivaistuneet ja mukaan on tullut myös hieman uusia sävyjä, kuten puhdasta laulua ja akustista kitaraa. Esimerkiksi Cry For The Grave on kuin jostain Alice In Chainsin ja Sentencedin välimaastosta. Tuttua thrash-osastoa kyllä löytyy myös koko rahan edestä, etenkin kaksiminuuttinen Primitive ja avausbiisi Decadent Design on melkoista ryöpytystä. Erittäin tasokasta materiaalia ja näillä eväillä Forella on kaikki mahdollisuudet saavuttaa suurempaakin suosiota.
Hyvää: Intensiiviset,monipuoliset ja kekseliäät sävellykset. Tunnelma ja asenne ovat kohdallaan.
Kehitettävää: Puhtaissa vokaaleissa ehkä hieman parantamisen varaa.
Vertigo 22.6.2007
Mikko Malm
Fore - Mental Gear [EP]
Levyarvostelut
Full
Rectum Records
Kymmenen
kynttilää tänä vuonna kakustaan puhaltava oululainen Fore julkaisee toisen
EP:nsä, tällä kertaa vieläpä lafkan piikkiin. Kehuttakoon tähän ensimmäiseen
hengenvetoon vielä kyseisen puodin nimeä sekä logoa, jossa kumihanska
hivuttautuu pahaenteisesti käden päälle...
Mikko
Luntiala
Miasma
3/2007
8/10
Fore - Mental Gear
Fore täräyttää heti alkuun kuulijalta kakit housuun ärhäkällä asennemetallillaan, jossa maistuu tehokkaasti Panteran ja Fear Factoryn perinteisempi vihaisuus. Syvältä suriseva soundimaailma istuu bändin musiikkiin hyvin, ja biisit rullaavat sopivalla nopeudella. Täytyy myös ihailla bändin nokkeluutta soittorintamalla, vaikkakin jotkut jäkitysriffit hieman menoa sotkevatkin. Bändin kokemus kuuluu siis ja kauas, ja ehkäpä juuri siksi tällainen massiivinen murjontabändi saa Cry For The Graven kaltaisen slovarinpoikasen toimimaan. Vielä kun yhtye pääsee esikuviensa varjosta enemmän omalle maalleen, voi bändiin alkaa suhtautua tukevalla vakavuudella.
#48 Inferno – Heinäkuu 2007
Antti Kleimi
Fore - Mental Gear
Vaalasta kotoisin oleva Fore perustettiin kymmenen vuotta sitten. Kuluneena
aikana bändi on heittänyt nipun keikkoja, käynyt läpi yhden laulajan
vaihdoksen, sekä julkaissut yhteensä kuusi demoa. Nyt on koittanut seitsemännen
kiekon aika ja kuluneet vuodet kuuluvat kautta linjan tiukkana varmuutena. Fore
aloitti uransa soittamalla asennemetallia, mutta on sittemmin tarkentanut tyyliään
melankolisen, melodisen ja raskaan metallin suuntaan. Tummasävyiset kappaleet
ovat runsaiden kitaravallien, huutoon kallistuvan laulun sekä raskaan
junttauksen voimin eteenpäin puskevia lanauksia. Poikkeuksen muodostaa
viimeisenä kuultava, akustisen kitaran ympärille rakentuva instrumentaali,
joka suorastaan hämmentää rauhallisuudellaan.
Kymmenen vuoden tahkoaminen on tuonut Foren otteisiin lujuutta, josta ei voi
olla kuin etua alati tiukkenevilla metallin markkinoilla. Mikäli maailma olisi
oikeudenmukainen paikka, pääsisi Fore jossain vaiheessa kokeilemaan taitojaan
myös pitkäsoiton muodossa. Toivotaan että oikeutta löytyisi vielä sen
verran, sillä demoasteella yhtye ei kykene saavuttamaan enää mitään uutta.
6.4.2007
Desibeli.net / pienet - huhtikuu 2007
Mika Roth
Fore - Mental Gear (Promo)
Nauroin levy-yhtiön nimelle.
Joskus vuosia sitten kun vielä koulussa olin niin sain englannin kirjallisesta osuudesta kiitettävän, mutta en puhevikani kanssa vieläkään mitään erinomaista englantia puhu. Saati sitten laula. Mutta nyt teki oikein pahaa kuulla vaihteeksi näin hirveän kuuloista englantia. Kieliopillisesti siinä ei ollut mitään suurempia virheitä, mutta se vain kuulosti aivan hirveältä ja tönköltä. Hieman kuin olisi Stonea kuunnellut. Hevissä kokonaisuuden jälkeen laulu on yleensä bändissä se tärkein asia, joten jos se tökkii, niin ei sitä yleensä pitkään jaksa kuunnella, kuten tässä pääsi käymään. Heikot lenkit pois, sitten vasta aletaan laittamaan ketjuun painoja. Pakottakaa laulaja katsomaan Kauniita ja rohkeita naapurin mummon videovarastoista, siinä sarjassa puhutaan oikeasti todella hyvää englantia. Muutenkin lyriikkasparraus joltakin enemmän sanoitusta tehneeltä kaverilta ei tekisi yhtään pahitteeksi. Mitenkäs sitten soitto? Toimii. Sovituksen puolella ei oikein muuta sanottavaa kuin perusasiat kuntoon, turha kikkailu pois ja paras biisi ensimmäiseksi joka ei siis todellakaan ole tuo Decadent Design, vaan ehkä levyn paskimmalla nimellä varustettu ralli, Trust Your Own Groove. Kappale samalla tiivistää aika hyvin bändin asennemetallityylin kokonaisuudessaan ja lisää päälle tarttuvan pääriffin ja tämä kappale on ainoa jossa vokaalit toimivat, mutta ainoastaan kappaleen maalailevassa kohdassa. Nyt tuli tyhjä arpa, ehkä ensi kerralla sitten paremmin.
29.4.2007
Noise.fi
Anssi Tenhunen